Meeqqavut 2000 Tusagassiuutit saqqummiussaat Tusagassiuutinut nalunaarut (Aasiaat Kommuneat) Meeqqavut 2000 (AG/nr.13-2000) Meeqqat kinguaasiuutitigut atornerlunneqarsimasut pillugit isumasioqatigiinneq. 1996-ip ukiaani Aasiaat aalassaataaqisumik tupatsinneqarpoq kinguaasiuutitigut atornerluisartumik paasinnittoqarmat, nukappiaqqanik 27-nik ikkatilliisimasumik. Taamatut amerlatigisut nalaataqartut, ilaqutaasut, qanigisaasut allallumi attuumassuteqartut ilinniagaqarsimasunit ikiorsiivigineqarnissaminnut periarfissaqarsimanngillat. Taamaanneranilu Aasiaat Kommuneata Siunnersuisarfik Inuk saaffiginniffigaa sullissinermi ikiorserneqarnissamik qinnuigalugu, sullissinermilu Egmont-ip aningaasaateqarfia (Egmontfonden) Isumaginninnerminilu pisortaqarfik suliamut aningaasatigut tapersersuisimapput. Taamaaliornermikkullu sullissinermi periusissat nutaat ineriartortinneqarnissaannut periarfissiisimapput. Illoqarfimmiut akornannit sullissisinnaasunik pissarsinikkut sullissisussat tunngaviusumik ilinniartinneqarnerisigut ajornartorsiutip akiorniarnissaanut periusissat pitsaviusut ineriartortinneqarput. Ikorfartortitullu suleqataasut tarnikkut annertuumik ajornartorsiutigineqartunik qaangiiniarnermi sullissinissaminnut piginnaanngorsarlugit ilinniarsimasunit ikiorserneqarlutik sullissisinnaalersimapput.Taamatut iluatsilluartumik sulisimaneq tunngavigalugu Aasiaat Kommuneat aalajangersimavoq misilittagarilersimasat ilikkakkallu ingerlateqqinnissaat siunertaralugu Meeqqavut 2000-imik taallugu isumasioqatigiissitsiniarluni. (isumasioqatigiinneq Siunnersuisarfik Inuk-mik suleqateqarluni aaqqissuunneqarlunilu ingerlanneqassaaq). Naatsorsuutigineqarpoq isumaginninnermi sullissisut, tarnip pissusaannik ilisimasallit, ilinniartitsisut, peqqinnissaqarfinni sulisuusut allallu meeqqanut tunngassutilinnik suliaqartuusut Meeqqavut 2000-imut ulluni 12-14 april 2000 ingerlanneqartussamut peqataajumaartut. Isumasioqatigiitarnernut allanut sanilliullugu isumasioqatigiinnissami uani siunertarineqarpoq peqataajumaartussat sullissisarumaarnissaminnut atugassaminnik siamasissunik sakkussaqalerlutik pissarsinissaat, taamaalillutik ajornartorsiut takkuppat/takkutissappat naleqquttumik ikiorsiigasuarsinnaaqqullugit. Taamaalillunilu meeqqat inuusuttullu eqqugaasarumaartut timikkut tarnikkullu naalliuutigiumaagassaat annikinnerulersinneqassallutik aammalu inuuniarnermi ajornartorsiutaalersartunut oqilisaassivigineraqarnerinut ikiorserneqarsinnaalissammata. Ane Hansen Borgmesteri Aasiaat Kommuneat utimut Meeqqavut 2000 Kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut pillugit isumasioqatigiinnissaq Aasianni aprilip ulluisa 12-ianiit 14-iat ilanngullugu ingerlanneqassaaq AASIAAT(LB)- Isumasioqatigiinnissami Aasianni meeqqat kinguaassiutimikkut atornerlunneqarsimasut sullinnerannut najoqqutarisarput iluatsilluarsimaqisoq isumasioqatigiittussanut ingerlateqqinniarparput, Siunnersuisarfik Inuk-p pisortaa Nukákuluk Kreutzmann oqarpoq. Taamatut iluatsilluartumik sulisimaneq tunngavigalugu Aasiaat Kommuneat aalajangersimavoq misilittagarilersimasat ilikkakkallu ingerlateqqinnissaat siunertaralugu Meeqqavut 2000-imik taallugu aprilip ulluisa 12-ianiit 14-iat ilanngullugu isumasioqatigiissitsiniarluni. Isumasioqatigiinnermi Siunnersuisarfik Inuk-meersut pilersaarusiortuullutillu ataqatigiissaarisuussapput. 1996-ip ukiaani Aasianni nukappiaqqat 27-t kinguaassiutimikkut atornerlunneqarsimasut paasineqarput. Tamatuma kingorna kommunip Siunnersuisarfik Inuk qanoq ingerlariartoqaqqinnissaanik siunnersuisussatut suleqatiseraa. - Inuit piumassutsiminnik ikiuukkusuttut aqqanillit qanoq suleriaaseqarnissaannik siunnersorpavut. Taakkunannga tallimat oqaloqatiginnittussatut tallimallu sammisassaqartitsisussatut, ataaseq ataqatigiissaarisuuvoq. - Oqarsinnaavunga maannamut suliaq iluatsiffiusimaqisoq, nukappiaqqammi ta-marluinnagajammik qaangiisimasutut oqaatigineqarsinnaapput, Nukákuluk Kreutzmann oqarpoq. Suliap unittuunnginnissaa anguniarneqarpoq Nukappiaqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut pillugit suliniutit unittuunnginnissaat anguniarlugit isumasioqatigiittoqarnissaa aalajangiunneqarpoq. - Suliaq ukiuni pingasungajanni ingerlanneqareersoq iluatinnaatilerujussuuvoq isumaqarpungalu tamakkunannga suliaqarumaartussat isumasioqatigeereernerup kingorna atorluarsinnaassaqigaat, Nukákuluk Kreutzmann oqarpoq. Isumasioqatigiinneq peqataasut sullissisarumaarnissaminnut atugassaminnik siamasissunik sakkussaqalernissaat anguniarneqarpoq, taamaalillutik ajornartorsiut takkuppat takkutissappalluunniit naleqquttumik ikiorsiigasuarsinnaaqqullugit. Siunertat Meeqqavut 2000-ip makku siunertaralugit isumasioqatigiisitsissaaq. Ukiuni pingasunngulersuni suliniutit suliniarnermilu periutsit ilisaritinneqassapput, suliaq naqqaniit isumasioqatigiittussanut saqqummiunneqassaaq. Tassani suleriaatsimik ilisarinninnerulernissaat anguniarneqarpoq. Qanoq meeqqat atornerlunneqarsimanersut takusinnaanerivut oqallisiginiarneqarpoq. Piffissaq qaninnerusoq ungasinnerusorluunniit eqqarsaatigalugu suut kingunerisinnaagaat saqqummiunneqassaaq. Ilinniartitsisut ilaata meeqqanik kinguaassiutimikkut atornerlunneqarsimasunik paasinnissimanini saqqummiutissavaa. Kiisalu taamatut nalaataqarnermi ilinniartitsisut qanoq iliorsinnaanerat oqallisiginiarneqartut ilagaattaaq. Politiit, socialrådgiverit eqqartuussisut, ta-makkuupput ilaatigut pisortaqarfinniit oqalugiartussat. Avataaninngaanneersut peqataanissaannut inissat killeqartitsimmata inuit 80-it missingi peqataasinnaassasut naatsorsuutigineqarpoq. - Isumasioqatigiissitsinissaq alloriaqqinnissamut periarfissatsialaavoq. Tigussaammat soqutiginnillutik nalunaartut arlaqalereerput, Nukákuluk Kreutzmann naggasiivoq. utimut
