Diskobugtip kujataatatungaaniipput qeqertat katillutik 4.000 km²-mik
annertussuseqartut, tamassumalu ateraa Aasiaat Kommuneat.
Tamatumap 9/10-ia tassaavoq imaq, tamannalumi ersersinneqarpoq kommunep
ilisarnaataasa qalipaataasigut. Immikkoortup alliup tungujortup ilisarnaaserpaa
imaq David Strædet ammajuaannartoq, qulliulluni sølvisut qalipaatillip
sikorsuit Baffin Bugtimiittut. Eqqornaveeqqutaasaq tamarmi Aasiaat qassutaannik
qallerneqarsimavoq, tamannalu illoqarfiup aqqanut innersuussutaavoq. Tassami
Aasiaat ateqaatigimmassuk sullininnguaq aasiak. Imaalluarsinnaavoq qanga
amerlasimaqisut, kisianni ullumikkut illoqarfittaani qaqutigoortupilussuupput.
Kommunep illoqarfittaa Aasiaat 3224-inik inulik kommuneqarfiup qeqqata
missaani inissisimavoq, imaluunniit eqqortumik oqaatigalu allorniusat sanimukartut
avannarliit 68° 34´-ni killiillu ammukartut 52° 53-ni.
Illoqqarfiup avannamut kitikannianiippoq nunaqarfik Kitsissuarsuit,
toqqaannarlugu uuttortaraanni illoqarfimmiit nunaqarfimmut 21 km-inik isorartussuseqarluni,
nunaqarfiup inui 113-upput. Illoqqarfiup avannaata kangianiippoq Akunnaaq
123-inik inulik, illoqarfimmiit ungasissusia 23 km-iulluni.
Aalisarneq annertuumik kommunemut pingaaruteqarpoq, nutaaliaasumik kinguppaleriffimmik
suliffissuaqarpoq amutsiveqarlunilu; kisianni aamma illoqarfiup amerlasuunik
sullivinnik ingerlataqarfiunera malunnarpoq. Tassaniimmatami soorlu attaveqaateqarnikkut
ingerlatsivik annertooq aamma Kalaallit Nunaata avannaani Ilinniarnertuunngorniarfik,
soorluttaaq aamma KNI-p Aasianniit pilersugarigai Kangaatsiaq nunaqarfippaalussuillu.
Aasiaat illoqarfiuvoq nutaaliaq atugartuussutsip atugarititaanik tamaginnik
pigisaqartoq; kisianni qaasuitsup killinga kilometerinik untrerilippaalunnik
avannamut qaangeraanni pinngortitap pissusilersornera suusupagisassaajunnaartarpoq.
Ukiuunerani, decemberip aallartinneraniit aprilip naalernerata tungaanut,
umiarsuakkut attaveqarsinnaaneq sikumik peqquteqartumik ajornarsisarpoq.
Peqqumaateqarluarneq silaannakkullu annertuumik assartuisitsineq ujariatsinissaagaluamut
millisaataasarput; kisianni kikkuungaluilluunniit ukiup nikerarneranit
sunnerneqanngitsoortanngillat, silallu ulluinnarni inuunermut sunniuteqartarnera
saneqqunneqarsinnaanani.
Silaannaap kissassusia nillissusialuunniit apeqqutaarujussuanngilaq
- amerlasuut aprilimi seqinnarissuup ataani silagissiortarneq -15°-nik
ississuseqaraluartoq pitsaanerutippaat, septemberikkunni silaasartumit,
anorlerajuttarmammi silaannaq 10° miss. kissassuseqaraluarluni. Majilli
27-ianiit julip 18-nut seqineq kaaviinnalersarpoq, ulloq unnuarlu assigiisilerlugit,
imminullu aaliagersinnaassuseq sakkortooq pingisariaqarpoq, nalunaaquttamullu
qiviakulaartariaqarluni innarfissat sissuerniaraanni. Akerlianilli kaperlattarpoq
decemberip aallaqqaataaniit januarip 12-nut; seqineq piffissami tassani
nuissaartaraluartoq, taamaattoq ullup qiterarnerani akunnerpaalunni qaamasarpoq.
Danskiuguni kujataamiuuguniluunniit ukiup allanngorarneri nutaamik misigisaqarfigissavai.
Amerlasuullu ileqqulersuutit pissutsillu allanertatut misigissavaat. Atuagaaqqap
matuma siunertaraa tikerlaat ajornartorsiutigisartagaasa ilaannik oqilisaassinissaq.
utimut
Kommunep
oqaluttuassartaa
 |
Ukioq
kaajallallugu piniarnissamut aalisarnissamullu periarfissarpassuit pissutaallutik
qeqertat massakkut Aasiaat Kommuneaniittut inunnik tikinneqartuartarsimapput.
1989-imi 1990-imilu itsarnisarsiuut nunaqarfiusimasunik ujaasinerat tunngavigalugu
nunaqarfikunik amerlasuunik nassaartoqarpoq, (saqqaq uk. 4.500-miit 3.000-imut
krist.in. Siorna aamma Dorset I 2.500-miit 1.500-mut krist.in. Siorna aammalu
Dorset II ukiut 1.000-it miss. krist.in. Siorna). Taakkulu aallaavigalugit
1993-ip aasaani Aasiaat Katersugaasiviat, Københavns Universitet
kiisalu Canadami Memorial University-meersut suleqatigiinnersisigut Nivaap
paavani Nuuk-mi Ikkarlussuup Timaani attakusiuilluni assaasoqarpoq. Tassanilu
soqutiginarluinnartunik Dorset I aamma Dorset II-minngaanneersunik nassaartoqarpoq.
Ujaqqanik sakkut 300-it missaanni nassaarineqarput, taamatuttaarlu Dorset
I-imeersoq ukiivikoq, Dorset II-meersullu tuperfikuusimasut marluk. Aasiaat
Katersugaasiviata siunissami Aasiaat eqqaanni attakusiuinertigut kiisalu
nunaqarfikuusimasunik ujaasinerit ingerlanniarpai.
Aamma
naluneqanngilaq qallunaatsiaat nunaqarfigisaminniit Nuup aamma Qaqortup
eqqaaniit avannamut piniariarlutik tamaanaqquttarsimasut.
Pingaarnerpaavorli
inuit nunasiartortut Thulekulturimeersut, taakku Qeqertarsuup Tunua tikissimavaat
ukioq 1.200 miss., taakkulu kinguaavi massakkut inuiaqatigiinni amerlanersaapput.
Ukiuni hundredekkaartuni arlalinni inuiaat taakku piniarnermik inuussutillit
inuusimapput annertunerusumik avatiminnit atassuteqarfigineqaratik. Siusinnerusukkut
kultur-it assigalugit taamani atortuusut sakkugalugit aammalu piniagassarpassuit
pissutaallutik inuuniarneq ingerlanneqarsinnaasimavoq.
 |
1700-kkut
aallartinneranni Qeqertarsuup Tunua Pukkitsormiut arfanniartartuisa piniariartarfigilersimavaat
pingaarnerpaaq. Umiarsuit 100-t sinnerlugit amerlassusillit issittup imartaanukartarsimapput.
Umiarsuit naalagaat saniatigut pissarsilluartarsimapput kalaallinik niueqateqarnermikkut,
kalaallit akigissaartitsisarsimapput savinnik, meqqutinik, sapannganik
igalaaminernik, tarrarsuutinik, iganik, atisanik il. il. pisiniaraangamik
tamakkua pisiarinerisigut ulluinnarni inuuneq oqinnerulersinnaammat nuannernerulerlunilu.
Qanoq annertutigisumik niueqatigiittarsimanermut paasissutissaavoq Poul
Egede ukiukkut 1738-mi Aasianni illumut tikeraarnermini qapuusanik tunineqarsimammat.
Qallunaatullu taaguutit Ejlandene, Rotten aamma Hollænderhavn paasissutissaapput
Europami naalagaaffik sorleq Qeqertarsuup Tunuanut peqqaarsimanersoq.
Taamaattorli
qallunaat nunasiaatillit kissaatigisimavaat pukitsormiut arfanniallu allat
nunaqavissunik niueqateqartarnissaat pissanngitsoq, taamaattumillu niuertoqarfippassuit
pilersinneqarput 1700-kkut qeqqata kingorna. 1763-imi niuertoqarfik Egedesminde
(Aasiaat), Kal. Nunaanni ajoqersuiartortitaq siulleq Hans Egede ateqaatigalugu,
Eqalussuarniit nuunneqarpoq maannakkut inissisimaffimminut Aasiaat qeqertaanut,
tamanna piniarfigissuuvoq aammalu qaqutigoortumik umiarsualivissaqqittoqarluni
naammattumillu tikikkuminartumik imeqarluni.
 |
Ukiut
1800-kkut miss. Kalaallit inuiaqatigiit allanngortiterneqarujussuarput.
Qanganammineerluni imminut pilersorneq nunarsuarmi tamarmi niueqatigiinnermut
ilanngunneqarpoq Europallu killiup kulturianik assut sunnerneqarlouni.
Kinguaariit ataatsit ingerlanerinnaanni inuiaqatigiit tamangajammik kristumiunngorput,
piniariaaseq nutaaq eqqunneqarpoq, tassa aallaasersorneq qassusersornerlu,
niuertoqarfimmilu palasimik pisiniarfimmillu ukiivinniik atassuteqarnerup
pingaarneruleraluttuinnarnerisa kingunerannik nunaqarfeqartarneq allanngorpoq.
Aammali nappaassuit nalliuttalerput. Kuppernersuaq sualuvippoq, nappaassuit
siulliit nalliussimanerini nunaqarfiit inui nunguttarsimapput, nalliussimanerillu
tamaasa inuiaqatigiit 50 - 75%-iisalu akornanni amerlassusillit nunguttarpaat.
Qanga sineriak avannamut kujammullu atuarlugu piniariartoqartarsimavoq,
illullu ukiiviit taamaallaat najorneqartarsimallutik ukiup issileruttornerani;
maannakkulli palasi niuertoqarfiullu sulisui niuertoqarfimmiiginnartarput
ukioq kaajallallugu. Taamaaliorneq nutaajuvoq! Taamaalilluni inuiaqatigiit
nutaat ineriartortinneqalerput, aalajangersimasumik nunaqarlutik nalunaaqutarlu
najoqqutaralugu ingerlasut. Taamaattorli piffissaq sivisooq ingerlareersoq
aatsaat illualunnguit illoqarfittut isikkunikkiartulerput. Suli 1915-imi
niuertoqarfik 186-inik inulik nunaqarfinnit Kitsissuarsunnit 166-inik inulimmik,
Killiit 104-nik inulimmit aammalu Akunnaaq 116-inik inulimmit anginerulaaginnarpoq.
Inuit amerlanersaat issunik ujaqqanillu qqarmalinni illoqarput, naallu
Aasianni inuuniarnerup pitsaaqutai qaffasinnerulaaraluartut avataaneersut
nunaqarfimmi niuertoqarfimmilu inuunerup assigiinngissutai malugisinnaajunnanngilai.
Kisianni pissutsit taamatut allanngortussaasimapput qanittumi.
1916-imi
napparsimavimmik pilersitsinikkut aammalu 1928-imi efterskolemik pilersitsinikkut
niuertoqarfik illoqarfittut pissuseqariartulerpoq, 1930-kkullu ingerlaneranni
saasullinnik aalisarneq ineriartortinneqalerpoq inuutissarsiutitullu pingaarnersanngorluni.
Qaannat umiallu umiaasanik qisunnik sanaanik taarserneqariartulerput, illunillu
qisunnik sanaanik sanaartorneq annertooq aallartippoq.
 |
Taamaattorli
illoqarfittut nutaaliatut isigineqarsinnaanera aatsaat 1950-ip eqqaani
pilerpoq, tassa suliffiit nutaat pilersinneqarmata soorlu kallerup inniliorfik,
radioqarfik silasiorfillu, meeqqat angerlarsimaffiat il. il. aammattaaq
suliffissuit pilersinneqarput - amutsivik qerititsivillu. Aamma aqquserniulerput
biilinut angallavissatut naleqqquttunik. 1951-imi innuttaasut 1.016-inik
amerlassuseqalersimapput, kommunellu innutaasa 60%-ii sinnerlugit illoqarfimmiipput,
taannalu Kalaallit Nunaanni illoqarfinni alliartornerpaat ilagaat.Tamatumunngali
taarsiullugu ukiuni qulikkaartuni tulliuttuni nunaqarfippaaluit asimioqarfippaaluillu
inuerutiterneqarput.
1950-imi
kommunenut iluarsaassinermi Kal. Nunaanni kommunet mennerit ataatsimut
katinneqarput. Kommunet nutaamik killeqarfilersorneqarneranni najoqqutarineqarpoq
qanga niuertoqarfiit killeqarfigisimasaat. Aasiaat niuertoqarfianni taama
pisoqanngilaq, tassa kommunenut marlunnut avinneqarmat: Aasiaat Kangaatsiarlu.
Piffissami aalajangersimasumi allaffissornikkut suliassat kommunet ataatsimoorlutik
suliarisarpaat, massakkullu niuertoqarfiup nakorsaqarfiullu annertussusaa
qanga allaffeqarnikkut immikkoortortap agguataarsimaneraniit tunngaveqarpoq.
1960-ikkut
aallartinneranni illoqarfik eqqissisimanerusumik ineriartulerpoq, naak
ukiut tamaasa nutaamik pilersitsisoqartaraluartoq. Inissiarsuit siulliit
sanaartorneqalerput, timmisartunut qulimiguulinnut mittarfittaartoqarpoq,
oqarasuaatit ataatsimut atassuteqarfittaarput pisiniarfillu nammineerluni
pisiassanik tigooqqaaffigisartagaq atulersinneqarluni. Piffissaq sivitsoriarnngitsoq
aamma fjernsynersinnaanngorput.
Ukiuni
kingullerni arriitsumik pitsanngorsaaneq ingerlajuarsimavoq, illoqarfiullu
inuttussusaa 3.300 annertunerusumik nikerarsimanani, nunaqarfiillu kiserngoruttut
Akunnaaq Kitsissuarsuillu 100-t 200-llu akornanni inoqarput. Inuussutissarsiutit
annertunerusumik katiterniarnerat aammalu pitsaanerusumik sullissiniarneq
pilersinniarneqarsimavoq., taamatullu anguniagaqarneq qularnanngitsumik
ukiuni tulliuttuni ingerlajuassalluni.
utimut
Akunnaaq
Akunnaaq
Aasiaat Kommuneani nunaqarfiit marluusut aapparaat. Akunnaaq 140-it missaani
inoqarpoq, amerlanerpaallu aalisarnermik piniarnermik, aalisakkerivimmi
kiisalu pisortat suliffeqarfiutaanni sulisartuupput. Akunnaaq 1850-imi
tunngavilerneqarpoq. Taasumalli siornatigut nunagineqalereersimavoq. 1799-imi
Akunnaaq piniagassaqartuaannartutut isigineqarluni kingumut nutserfigitinniarneqarsimagaluarpoq,
taamanili nungunersuaqarsimanera pissutiginerugunarlugu nunassifigineqarnissaa
soqutigineqarsimanngilaq. 1800-kkut qiteqqutilernerata tungaanut nunagineqallattaartaraluarpoq,
aatsaalli 1850-imi tunngavilerneqarmat ullumikkut Akunnaarmiut siuaavi
nunassissimapput.
Akunnaaq
sullumikkut piorsaavigineqarpoq. Atuarfeqarneq, suliffissaqartitsineq,
tunisiviit, kommunep illuutaa sullivik errorsisarfiutigisoq, sannavillu
pingineqarput.
Kitsissuarsuit
Aasianniit
avannamut kimmut ingerlagaanni imaannarsuarmi qeqertarpaaluit tikittariaqarput.
Kitsissuarsuit 115-it miss. inoqarpoq.
1817
tikillugu Kitsissuarsuit arfanniartarfittut atorneqarneruvoq, kisianni
1830-imi niuertoruseqarfinngortinneqarpoq.
Kitsissuarsuit
qanittunnguaq tikillugu piorsarnissaanut soqutiginnittoqarsimanngilaq.
Talittarfilunnera imeqarniarneralu pissutiginerpaajugunarlugit. 1987-illi
kingorna piorsarneqalerpoq, kallerup inniliorfeqalerluni, talittarfeqarniarneq
aaqqinneqarluni nkiisalu siunissami tankersualiortoqalersaarpoq, immap
tarajuiarneqarluni imerineqalernissaanut. Kitsissuarsuit nunaqarfik Akunnaamisut
piorsaavigineqarpoq.
utimut
Aasiaat
Kommuneata meerartai:
Aallaqqaasiut:
Meeqqat
tikilluaqqusaapput. Meeqqat inuunermik takutitsisuupput. Aasiaat kommuniata
kissaatigisaraa meeqqat sapinngisaq tamakkerlugu pitsaanerpaamik atugassaqartitaallutik
peroriartorlutillu inuuneqarnissaat.
Meeraq
tassaanngilaq inersimareerluni pinngortitaasoq, meeraanerli tassaavoq namminersornerunissamut
immikkoortoq pingaaruteqartoq inuunerup ingerlarngani.
Meeraanerup
ukiui siulliit tassaapput inuunerup ingerlarnani killiffiusut pinnguarnikkut
ilinniarnikkullu tunngaviliisussat, kingusinnerusukkut paasiuminaatsut
paasisinnaalernissaannut aallaaviusussat, kiisalu inuunerup aaqqissuussaanerusumik
ingerlanneqarnissaanut atorneqartussat.
Meeqqap
nammineersinnaanera inuttullu naleqassusia ajoquserneqassanngilaq timikkullu
piginnaassusaa inissisimaneralu aallaavigalugit meeraq immikkoortinneqassanani.
Perorsaanikkut,
kulturimut peqqinnissamullu tunngasutigut anguniagassat:
Anguniarneqarpoq
meeqqerivinni atuarfinni klubbini allanilu assigiimmik perorsaariaaseqarluni
ingerlatsinissaq, taamaalilluni meeqqap avatangiisai aalajaatsumik perorsaanermik
isumagineqarnermillu takussutissiissuussammata.
Anguniagassaavoq
sulisuusup meeraq suliamini qitiusutut inississagaa.
Aalajangiisuulluinnarpoq
meeqqap imminut tatiginermik inerititaqarnissaa allanut tatiginnilersinnaanerminut
toqqammavittut atorsinnaasaminik. Meeqqap ilikkakkani atorlugit imminut
tatigaluni iliuuseqarsinnaanini ilinniassavaa avatagiisaasalu takutittuassavaat
akueralugit ataasiakkaat kinaassutsiminnik ersersitsinerat.
Anguniagaavoq,
meeqqamut misigitinneqassasut qiimaneq, nuannaarneq, inuppalaassuseq ikinngutinnernerlu
paasitinneqassaarlu inuummarinnera inersimasunit ilalersorneqarmat. Meeqqap
tikilluaqqusaanera inuunerullu ingerlanissaata pingaassusia paasitinneqassasut.
Anguniagaavoq
meeqqap tupigusuutai paaserusutai tiguartiffigisaalu aamma pissutinut „inersimasut
isiginiarneq ajugaannut " tunngasut tapersersorneqassasut. Perorsaaneq
meeqqap tupigisuutai aallaavigalugit meeqqallu nammineerluni iluarsiissutissamik
nassaarnissaanut periarfissiisumik ingerlanneqarnissaat.
Anguniagaavoq,
meeqqap saqqummiussinnaassagai: eqqarsaatini, misigissutsini pisariaqartitani,
misilitani kiisalu paasisani.
Makkunuunatigullu
saqqummiisinnaanissaa oqalunnermigut qitinnikkut taalliornikkut isiginnaartitsinikkut
il.il. kiisalu takorluukkami piviusunngortillugit piviusullu takorluuganngorlugit
suliarisinnaalernerisigut.
Anguniagaavoq
meeqqat eqqumiitsuliorneq misigissagaat eqqumiitsuliortunillu naapitsisarnissaat.
Anguniagaavoq
ulluinnarni oqartussaaqataaneq akisussaaqataanerlu meeqqamut misigitissallugu.
Anguniagaavoq
meeqqap peqqissumik inuuneqarnissaa. Meeraq piffissaatillugu ilisimatinneqassaaq
atornerluinerup ulorianarneranik soorlu: imigassap,tupap allallu inuulluarniutit.
Sulisoqarnerup
tungaatigut anguniagassat:
Anguniagassaavoq
suleqataasut tamarmik atugassaqartinneqassasut sullivimmik nuannarisaminnik
ineriartorfigisinnaasaminnillu sulinerminnut namminnerlu iluaqutigisinnaasaannik.
Anguniagassaavoq
pisortanik aqutsisinnaasunik atorfinitsisoqarnissaa.
Ilinniartitaanerup
tungaatigut anguniagassat:
Sulisut
ilinniartitaanissaannut aningaasanik ukiut tamaasa immikkoortitsisoqartassaaq.
Ilinniartitaaneq ilaatigut eqqarsaasersornikkut ilinniartitaaneruvoq, aammali
suleqataasup ulluinnarni sulineratut ingerlaaneqartassalluni. Taamaattumik
ilinniartitaaneq aasianniinnaanerusunik ingerlanneqassaaq ilaatigut illoqarfimmeersunik
ilaatigullu avataanit tikisitanik ilinniartitsisoqarluni.
Atortunut
tunngatillugu anguniakkat:
Nassuerutigalugu
init qanoq ittuunerat meeqqanik ilinniartitsinermut allanillu meeqqanut
tunngassuteqartunik suliaqarnermut qanoq pingaaruteqartigisoq - aamma "
inini kusanartuni eqqarsaatit kusanartut eqqarsaatigineqartarput", sulisut
peqatigalugit init nutaat iluarsaanneqarnissaallu pilersaarusiorneqassaaq.
Anguniagassat
allat:
Anguniagassatut
allatut suliarineqassapput paaqqinnittarfinni ataasiakkaani, atuarfinni,
sukisaarsartarfinni, meeqqat ajornartorsiutitigut ikiorsigassanut aammalu
meeqqanut innarluutilinnut sullissinermi atugassanik, kiisalu suleqatiginneq
pillugu qulaani taaneqartuni sulliviusuni tamani.
Suleqatigineqartussat:
Ilungersuutigalu
suleqatiserineqassapput Inerisaavik, Perorsaanermut Ilinniarfik, Paarisa
, DLH (Danmarks Lærerhøjskole), Pædagoghøjskolen
allallu perorsaanermi ineriartortitsinermik sulisunillu ilinniartitsinermi
suleqataasinnaasut.
Aasianni
kommunalbestyrelsemit akuersissutigineqarpoq ulloq 15. december 1999
utimut
Silassaq:
utimut
Aasiannut tunngasut allat (LINKS)
utimut
